8.          

                                   

                                                                    Metsien joulu

Valkeat hahtuvat hiljaa leijaa

ylitse maan ja ylitse puun,

kuuran koruissa seisoo kuuset

kullassa talvisen aamunsuun.

Lumiset näreet kuin pienet tontut

vaeltaa valkeissa vaipoissaan

hämyssä sinisen jouluaamun

metsien kirkkoon korkeaan.

Hiljaisuus siellä urkuja soittaa,

puitten humina virsinä soi,

lumien kristallikynttilät loistaa,

akkunat kultaa aamunkoi.

Kattona kirkon on sininen taivas,

ikuiset hongat on pilarejaan,

purppuraviitassa aurinko astuu

alttarille sen messuamaan.

Alttarina on luminen vaara,

hartaana seisoo maa ja puu.

Lävitse valkeain hahtuvain hiljaa

metsässä aamu kirkastuu.

-Lauri Pohjanpää-