4.

Joulukuusi

Kasvoipa tuuhea kuusentaimi

metsässä taivasalla.

Kun näreessä riittää käpyjä,

on ruokaa oravalla.

Ja miksikäs muuksi kuin käpypuuksi

päästään kasvamalla.

Mutta nyt pääsit kaupunkiin

ja kotisi kauas jää.

Palloja oksiin laitettiin

ja lankaa välkkyvää,

vieläpä joulun kunniaksi

monta kynttilää.

Ja jonnekin oksien lomaan

oma keijusi piiloutuu.

Kun lapset vaipuvat uneen,

se saapuu, hymysuu,

sinun kauneuttasi katsomaan,

pieni joulupuu.

-Cicely Mary Barker, Puiden keijukaiset, 1982,

suom. Eila Kivikk`aho-