18.

Jukolan veljesten joulusauna

 

On jouluilta.

Ilma on suoja.

Harmaat pilvet peittävät taivaan,ja vastatullut lumi

peittää vuoret ja laaksot.

kuuluu metsästä hiljainen kohina.

Teeri illastaa

urpuisessa koivussa,

tilhiparvi punoittavassa pihlajassa,

ja harakka,

männistön kärkäs neito,

kantelee varpuja

vastaisen pesänsä perusteeksi.

Niin mökissä

kuin komeassa kartanossa

on iloa ja rauhaa,

niin myös veljesten pirtissä

Impivaaran aholla.

Mutta pirtistä kuuluu

löylyn kohina

kiukaan kuumilta kiviltä

ja pehmeitten vihtojen hutkinta.

Ottavat nyt veljekset

ankaran joulukylvyn,

Ja kun viimein

polttavan helteinen  löylytys

oli päätetty,

astuivat he alas,

pukivat yllensä

ja istuivat levähtämään.

Siinä he istuivat

puhallellen ja vuodattaen hikeä.

Loimottava päre

valaisi huonetta.

-Aleksis Kivi, mukaelma; Seitsemän veljestä,

Kultainen lukukirja, 1957-